Minulla on kirjoituskoneena kaksi läppäriä. Toinen on isonäyttöinen mac, jolla tykkään naputella kotona. 17 tuuman näytöltä olen jaksanut lukea myös pari artikkelia, inhoan näytöltä lukemista.. Toinen kone on taas liikkuvampaan menoon, 10 tuumainen oma pieni rakas miniläpyni. Se kulkee pienemmässäkin käsilaukussa joka puolelle ja ilahduttaa vielä visuaalista silmäänikin. Se on minulle hyvin rakas ja sillä on oma nimikin.. (ei siitä sen enempää ;D)
Kanssaeläjäni pelkää täydellistä hermoromahdusta, joka voisi koitua siitä, kun tarkkaan naputellut kouluhommat katoaisivat. Hieman nörtimpänä tapauksena kanssaeläjä on siis koodannut systeemin, joka varmuuskopioi rakkaat kouluaiheiset tekstitiedostoni talteen öö jonnekin. En tarkemmin tiedä, mutta tallessa ne kuitenkin sitten ovat, jos jotain katastrofaalista sattuisi.
Jatkuva tallentaminen ja varmuuskopiointi on gradun kannalta erittäin erittäin erittäin tärkeää! Tietokoneisiin, muistitikkuihin, ulkoisiin kovoihin, MIHINKÄÄN tekniseen ei kannata liiaksi luottaa. Aina kannattaa olla vielä yksi varmistus ja varmuuskopio. Varmuuskopiointi vaatii ehkä hieman vaivannäköä, mutta siinä vaiheessa se on erittäin lohduttavaa kun kolmas upouusi juuri vaihdettu kovalevy menee rikki tai koira nakertaa muistitikun käyttökelvottomaksi.. :) Nämä tapahtuivat omassa graduseminaariryhmässäni, ja voi sitä harmistuksen määrää.
Tallentamisella tarkoitan ihan sitä ctrl+s jatkuvaa painelua. Jos kone päättää sammua yhtäkkiä, yleensä kuitenkin viimeisin tallennus säilyy. Itse painelen tallennusnappia todella tiuhaan sen jälkeen kun kerran olen parkunut äidilleni siitä kun kaksi sivullista tuskan takana ollutta esseetekstiä katosi.
 |
| Kirjoituskoneeni kaksoissisko |
Paras varmuuskopiointi on mielestäni tulostus. Paperi voi tietysti kadota tai vaikka palaa tulipalossa, mutta ehkä tulipalo on epätodennäköinen ja paperit voi säilyttää kansiossa hyvässä tallessa. Fyysisesti paperilla näkyvänä teksti ei varmasti katoa bittiavaruuteen. Tulostaminen tavallaan myös saa konkreettisesti näkymään sen, mitä on saanut aikaan. Hahmotan asiat tulostettuna paremmin.
Ennen kanssaeläjään tutustumista minulla oli rupuinen tulostin, joka tulosti niin kuin tulostimet mielestäni yleensä tulostavat: usb-johto koneeseen kiinni ja toinen pää tulostimeen. Print-nappia ja sitten tulostin tulostaa, ja juuttuneet paperit revitään väkivalloin sieltä telojen välistä. Muuton yhteydessä kanssaeläjäni heitti kuitenkin ruputulostimeni sydämettömästi roskiin, oli kuulemma niin vanhanaikainen.
 |
| se on kai tällanen, suunnilleen.. :D |
Nyt meidän nurkassa asustaa sitten uusi tulostin. Sillekin kai voisi keksiä nimen, kun sillä on oma sähköpostiosoitekin.. Tänään päätin tulostella hieman koulujuttuja, tykkään lukea tekstejä välillä ihan paperilta siis. Nythän tulostin vaan toimii niin että painan print ja tulostin tulostaa (ei siis johtoja!). Jostain syystä paperi kuitenkin juuttui ja myttääntyi, ja minä hätäännyin sillä kanssaeläjä oli vielä töissä. Tulostimen näyttö kertoi ongelman olevan "paper jam". Iik! No, painoin sitten kysymysmerkkiä tulostimen näytöstä, kun en muutakaan keksinyt.
Ja mitä tekee tulostin!! Tulostin alkaa pyörittää näytössä VIDEOTA siitä miten paper jam poistetaan. Huhhuh, kauas on tultu repimisestä ja ohjeetta toimisesta.. Paper jam voitettiin videon avustuksella ja sain tulosteltua.
No, ei tähän tekniset apuvoimat lopu. Kaikki vakavat tieteentekijät järkyttyvät ehkä tästä tiedosta, mutta minun on pakko jakaa tämä vinkki. Tiedättehän että ne yliopistolta lainattavat nauhurit (vai mitä sanelimia ovatkaan) ovat aika kiven alla, ja niiden varaamisen kanssa saa vaan menemään hermot. Minä nauhoitin omat haastattelut 50 euron mp3-soittimellani. Äänenlaatu oli omaan tarkoitukseeni kelvollinen ja litterointi onnistui mainiosti. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti