Viikko 12, ahdistusta.

Gradulle ei kuulu kauhean hyvää. Viime viikolla (vko 12) maanantaina jaksoin tehdä graduhommia, mutta seuraavat päivät.. Ei. Olin todella ahdistunut kaikkeen, niin graduun kuin muuhunkin elämään liittyen. Pyörin päivät päämäärättömästi (uudessa) asunnossa, nukuin pitkiä päiväunia, ahdistuin siitä etten ole saanut mitään aikaan gradun suhteen. Joinain päivinä päätin pitää vapaapäiviä, mutta en voinut rentoutua, koska kokoajan takaraivossa kumisi ajatus että täytyy tehdä gradua.

Olo ei ole ollut kauhean paljon parempi nyt viikolla 13. Olen pakottanut itseni tekemään hommia, mutta ahdistus on ollut läsnä. En pidä tekstin muokkauksesta, en haluaisi jättää mitään asiaa pois. Silti on pakko tehdä niin. Olen tosi väsynyt graduun. Haluaisin vaan jättää tämän tekeleen jo nyt arvosteltavaksi, mutta tiedän ettei se käy.. Koska tämä ei ole vielä valmis. Ahdistaaaa!

Yritän nyt tänään ja huomenna saada valmiiksi aineistolukujen muokkauksen, vaikka se tuntuu hirveältä. Jos saisin muokkauksen päätökseen, ensi viikolla pääsisin kirjoittamaan uutta tekstiä, nimittäin johdanto- ja loppulukuja, jotka minulta puuttuu vielä kokonaan. Niiden kirjoittamiseen olen varannut kaksi viikkoa aikaa, en tiedä onko se vähän liioittelua... 

Olispa gradu jo painossa ja menossa arvosteltavaks. 

20 kg

Viime aikoina muutto on vienyt aika paljon aikaa ja jaksamista minulta (ja gradulta..).  Muuton tuoksinassa tuli kannettua myös kirjastosta haalimani kirjat uuteen kotiin... Niiden paino oli vaatimattomat 20 kiloa.

Graduohjaajan tapaamisesta on kohta viikko, en ole ehtinyt kertoa siitä vielä enempää. Tapaaminen meni kaikenkaikkiaan hyvin. Graduohjaaja antoi hyödyllistä ja rakentavaa palautetta. Nyt tiedän, miten tekstejäni pitää muokata, joten se on huomattavasti helpompaa... Sovimme graduohjaajan kanssa kuukauden päähän päivämäärän, jolloin esittelisin hänelle lähes viimeisilleen hiotun version gradusta. Tekemistä siis riittää!

Tein viime viikolla suunnitelman, jotta tavoite toteutuisi.

19.3 Lähteiden tarkistuspäivä
23.3 Aineistolukuja viimeistetly
29.3 Aineisto & menetelmät, lähtökohdat ja aineistoluvut viimesitelty
30.3 Johdannon ja loppuluvun suunnittelu
6.4 Johdantoa ja loppulukua kirjoitettu
9.4 Väliarvio: läpiluku
13.4 Johdanto ja loppuluku valmiihkoja, viimeistelyä
17.4 Viimeiset viimeistelyt tehty
18.4 Teksti lähetetty ohjaajalle

Tänään tosiaan olen perehtynyt lähdemerkintöihin ja lähteisiin. Vie muuten aika paljon aikaa! Yksi ikeakassillinen 20 kilosta on lähdössä kohti kirjastoa, sillä olen uusinut lainat jo viidesti, mikä on maksimimäärä täälläpäin. Onneksi saan viedä kirjat autolla... :)

Jännittää!

Reilun puolen tunnin päästä istun graduohjaajan huoneessa kuuntelemassa tuomiota. Jännittää! Tuomittavana on 60 sivuinen aineistonanalyysi. Toivon että en ole tehnyt turhaa työtä. Toivon että saan hyviä vinkkejä siihen mitä seuraavaksi. Parasta olisi jos aineiston analyysi olisi suht kohdillaan ja voisin jatkaa eteenpäin.

Huh, eipä ole jännittänyt vähään aikaan näin!

Tuuliajolla?

Tällä ja edellisellä viikolla fiilis on ollut  h u o n o. Ei kunnollista tavoitetta, ei hajua siitä mitä kannattaisi tai pitäisi tehdä. Gradulaivan moottorit ovat olleet rikki, paatti on seilannut täysin tuuliajolla. En ole saanut aikaiseksi yhtään mitään kouluun liittyvää. Tämä on vaikuttanut myös työhön: kun fiilis on sekava, ei tee mieli tehdä töitäkään, vaikka niistä palkkaa onkin tarjolla.

Sitten tänään saapui sähköpostiviesti. Graduohjaajani on palannut töihin! Jesss! Sovimme tapaamisen viikolle 11. Kaikki tuntui napsahtavan taas paikoilleen, laivan moottorit alkoivat hyrskyttää. Motivaatio gradun tekoon ja jopa töiden tekoon tuli takaisin. Tämän viikon tavoitteet muotoutuivat välittömästi. Keskiviikkona ja torstaina viimeistelen tekstit jotta voin torstaina lähettää ne ohjaajalle. Perjantaina teen rästissä olevat työhommat. Viikonloppuna on vuorossa muuttoasioita.

Nyt on jo paljon parempi olo. Ilman tavoitteita on aika hirveää olla, tuntui että olisi hirveästi tekemistä mutta ei tiedä mitä tekisi. Sinänsä graduohjaajan kuuden viikon poissaolo saattoi olla ihan hyvä juttu, sillä sain tehtyä itsenäisesti gradua paljon eteenpäin. Jos olisin tavannut graduohjaajan kuusi viikkoa sitten, vaikutukset eivät välttämättä olisi olleet kovin paljon erilaiset. Olisin varmaan kirjoittanut suunnilleen samat asiat kuin mitä nyt olen saanut aikaan.

Pieni pelko kuitenkin kytee: entä jos kaikki kirjoittamani on ohjaajan mielestä ihan paskaa ja metsään mennyttä? Silloin pikkugradupaatti saattaisi upota..

Pakko muuten kertoa hirveä tarina minkä kuulin. Gradua tekevän ihmisen asuntoon oli murtauduttu ja varas oli vienyt mm. tietokoneen ja ulkoisen kovalevyn. Ja mihinkäs muuallekaan gradua uurastava oli gradunsa tallentanut kuin tietokoneelle ja ulkoiselle kovolle.. Järkyttävää!

--

Motivaatio gradun valmiiksi saamiseen on kuitenkin kova. Tahdon töihin, kunnollisiin töihin, kokopäiväiseen kokoaikaiseen työhön. Olen lähettänyt jo muutamia hakemuksia... :)

vko 9

Ei tekis ees mieli kirjottaa tätä. En muistaakseni saanut viime viikolla mitään aikaan. Tai ehkä jotain pientä, jota en muista.

Suurimman osan viime viikosta nielaisi uusi asunto. Olosuhteiden pakosta joudumme muuttamaan nykyisestä, ja kuun loppu on aika hektistä aikaa asuntojen kannalta.. Minä olin päätirehtööri asuntoprojektissa, koska kanssaeläjä käy töissä. Asunnon kannalta kaikki alkaa olla ok.

Tänään laitoin viestiä graduohjaajalle. Päivitän sähköpostia about 15 min välein, joko vastaus jokojoko... :)