Gradu alkaa olla jo tosi hyvällä mallilla. To do -listauksessa on enää viisi kohtaa, neljä niistä on ihan pikkuhommia ja yksi ihan vähän isompi. Tarkoitus on tehdä nuo viisi kohtaa vielä tänään. Huomenna viimeiset viimeistelyt ja sitten gradu lähtee painoon.
Nimikin gradulle kehittyi, ei omasta mielestäni täydellinen ja ei mitenkään hieno, mutta kunhan nyt joku nimi on. Ainakin nimi on sellainen, mille graduohjaaja antoi siunauksensa.
Kypsäri on vielä tekemättä, mutta ilmoittauduin siihen jo. Kandin kypsärissä mulla oli hieman huonot fiilikset, tuntui etten osaa vastata yhteenkään kysymykseen.. Joten ennen kypsäriin menoa pitää kai vaivautua selailemaan gradua läpi vaikka se tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta.
Omituista että tämä valmistuminen, niin gradun kuin tutkinnonkin, on jotenkin tosi öö neutraalia. Ei tunnu oikein miltään. Kandintyön valmistumista juhlittiin moneen otteeseen ja palkitsin itseäni mitä hienoimmilla palkinnoilla. Tiedän että lähetän gradun aineiston painoon huomenna tai ylihuomenna, eikä se tuo oikein mitään erityisiä fiiliksiä. Eikä tunnu siltä että tarvitsisin erityisiä palkintoja.
Graduun liittyvät paperitkin tuntuvat nyt aika vastenmielisiltä. Luulin, että järjestelisin ne hienosti kansioihin ja kävisin ne jotenkin läpi, mutta fiilis on sellainen että taidan pakata ne vaan sekalaisena läjänä pahvilaatikkoon ja viedä varastoon. Ehkä joku päivä ne menevät roskiin. Tällä hetkellä tuntuu että haluaisin tehdä sen mitä pojat yläasteella kesäloman alkaessa tekivät - polttivat koulukirjat... :D Gradupaperit isoksi kokoksi, aah. :D
Tiedän että gradu on kohta valmis. Samalla opiskelu on kohta ohi. Tulevaisuus on aika avoin. Töitä on saatava, pari työhakemusta olen jo lähetellyt.. Saa nähdä mitä niistä koituu. Tai sitten lähden uudestaan opiskelemaan? En kyllä yhtään tiedä mitä. Jos lähden vielä opiskelemaan niin sen täytyy olla jotain minkä avulla saa töitä 100% varmasti.. Ja sellaisia opiskelualoja nyt on aika rajattu määrä. jos ollenkaan.
Oikeastaan on vähän sellainen olo, että koko gradun tekeminen ja siihen liittyvät ahdistukset ja muut vaiheet ovat tavallaan tosi pitkää, pahaa unta. Onneksi se on ollut totta ja kohta mulla on kädessä painettu ja kansitettu gradu. Huh!
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
maanantai 30. huhtikuuta 2012
Huh
Tapaaminen graduohjaajan kanssa meni hyvin. Pieniä muokkauksia täytyy tehdä, mutta ne ovat aika minimaalisia. Loppulukuun tarvitaan vähän enemmän muokkausta, mutta senkin uskon onnistuvan helposti.
Gradusta puuttuu enää seuraavat jutut:
- tiivistelmä
- NIMI
- kypsäri
Nimen keksiminen on tosi vaikeaa. Olen pyöritellyt ideoita, mutta mikään ei tunnu tarpeeksi hyvältä. Tiivistelmä on ehkä vika haastava juttu tässä graduprojektissa, pitäisi kuulemma olla tosi houkutteleva ja kiinnostava.. Gradu tullaan arvostelemaan kesäkuussa, aikataulu on melko tiivis että saan sen tarpeeksi aikaisin painoon ym.
Tosi iso kivi vierähti sydämeltä kun gradu tuntuu olevan siinä kunnossa että se menee läpi. Ilmeisesti ihan hyvällä arvosanallakin, kun ohjaaja puhui väikkärin kirjottelusta ym.. :-O
Stressi purkaantui. Ja ehkä sen seurauksena olen nyt kipeä. En ole ollut kuumeessa vuosiin, mutta nyt olen ja olo on niin heikko etten jaksanut lähteä edes kauppaan. Vappujuhlinnat sujuu siis tänä vuonna tosi rauhallisesti, sohvan tai sängyn pohjalla.
Gradusta puuttuu enää seuraavat jutut:
- tiivistelmä
- NIMI
- kypsäri
Nimen keksiminen on tosi vaikeaa. Olen pyöritellyt ideoita, mutta mikään ei tunnu tarpeeksi hyvältä. Tiivistelmä on ehkä vika haastava juttu tässä graduprojektissa, pitäisi kuulemma olla tosi houkutteleva ja kiinnostava.. Gradu tullaan arvostelemaan kesäkuussa, aikataulu on melko tiivis että saan sen tarpeeksi aikaisin painoon ym.
Tosi iso kivi vierähti sydämeltä kun gradu tuntuu olevan siinä kunnossa että se menee läpi. Ilmeisesti ihan hyvällä arvosanallakin, kun ohjaaja puhui väikkärin kirjottelusta ym.. :-O
Stressi purkaantui. Ja ehkä sen seurauksena olen nyt kipeä. En ole ollut kuumeessa vuosiin, mutta nyt olen ja olo on niin heikko etten jaksanut lähteä edes kauppaan. Vappujuhlinnat sujuu siis tänä vuonna tosi rauhallisesti, sohvan tai sängyn pohjalla.
maanantai 16. huhtikuuta 2012
Tyyntä myrskyn JÄLKEEN
Selvisin viime viikkoisesta ahdistuksesta, kai. Olen tehnyt koko viikonlopun gradun viimeistelyä, ja se alkaa näyttää kai aika hyvältä. Tiedän jo, että heikot paikat gradussa on johdanto ja yhteenveto, ja varmaan niistä tulee sanomista. Mutta sittenpähän ainakin tiedän mitä muokata ja miten. Gradua on nyt noin 100 sivua yhteensä. Gradu saattaa ehtiä toukokuun tiedekuntaneuvostoon tai jos ei siihen niin viimeistään kesäkuulle.
Tänään aion viedä noi järjettömät kirjapinot takas kirjastoon.
Haaveilen jo ajasta jolloin voin oikeasti ottaa rennosti. Päässä jyskyttää kyllä sinänsä epävarma olo - saako tällä tutkinnolla töitä, entä jos joudun menemään uudestaan kouluun, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Keskiviikkona aamulla lähetän gradun esitarkastukseen. Sitten saan ottaa tasan viikon täysin rennosti. Haluan unohtaa gradun viikoksi kokonaan. Onneksi viikkoon mahtuu parit juhlat... :-)
Tänään mietin kyllä sitäkin, että oikeastaan gradun tekoon meni loppujen lopuksi suhteellisen lyhyt aika. Aloitin tosissani gradun teon lokakuun loppupäivinä, ja nyt on huhtikuun puoliväli, eli on mennyt noin puoli vuotta. Puoleen vuoteen mahtuu kuitenkin taukopätkiä, yhteensä ehkä 4-5 viikkoa jolloin en ole gradua tehnyt. Toki tuohon en ole laskenut aineiston hankintaan liittynyttä ajankäyttöä tai sitä edeltävää hapuilevaa tutkimuksen suunnittelua ym.
Tänään aion viedä noi järjettömät kirjapinot takas kirjastoon.
Haaveilen jo ajasta jolloin voin oikeasti ottaa rennosti. Päässä jyskyttää kyllä sinänsä epävarma olo - saako tällä tutkinnolla töitä, entä jos joudun menemään uudestaan kouluun, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Keskiviikkona aamulla lähetän gradun esitarkastukseen. Sitten saan ottaa tasan viikon täysin rennosti. Haluan unohtaa gradun viikoksi kokonaan. Onneksi viikkoon mahtuu parit juhlat... :-)
Tänään mietin kyllä sitäkin, että oikeastaan gradun tekoon meni loppujen lopuksi suhteellisen lyhyt aika. Aloitin tosissani gradun teon lokakuun loppupäivinä, ja nyt on huhtikuun puoliväli, eli on mennyt noin puoli vuotta. Puoleen vuoteen mahtuu kuitenkin taukopätkiä, yhteensä ehkä 4-5 viikkoa jolloin en ole gradua tehnyt. Toki tuohon en ole laskenut aineiston hankintaan liittynyttä ajankäyttöä tai sitä edeltävää hapuilevaa tutkimuksen suunnittelua ym.
tiistai 10. huhtikuuta 2012
ahdistus
Ahdistaa aika isosti. Viikko ja gradu pitäisi antaa ohjaajalle kokonaisuudessaan arvosteltavaksi. Puuttuu niin vähän mutta silti niin valtavan paljon.
Oon niin hermona etten oikein saa aikaiseksi mitään.
Tiedän kyllä sen että ei tässä vaiheessa voi luovuttaa. Mutta tuntuu niin raskaalta ajatus siitä että olen muokannut tekstejä vaikka kuinka paljon ja tiedän että ohjaaja sanoo että niitä pitää muokata lisää. Tuntuu jo valmiiksi ihan hirveältä. Ja tiedän että on vielä niin paljon kaikkea muodollista edessä: tiivistelmän teko, gradun painatus, kypsäri, tiedekuntaneuvoston kokousten päivämäärähässäkät.... Ja mikä pahinta, mulla ei ole edes nimeä mun gradulle!
Olis ihanaa jos sais lähettää gradun vaikka nyt heti ja se menis läpi ja saisin siitä huonoimman arvosanan, ja sit tää olis ohi. Mutta ei.
Ja pelottavaa on myös se, että jos "isona minulla on valmis gradu" niin silloin kun gradu on valmis, olen "iso"; aikuinen? En enää opiskelija.. Luulisi että gradun valmiiksi saaminen ja valmistuminen on aika pieniä juttuja, mutta aika suurelta jutulta tää on alkanut tuntua.
Oon niin väsynyt tähän graduun. Ja ahdistunut tän takia. Pelkään saavani jonkulaisen hermoromahduksen...
Oon niin hermona etten oikein saa aikaiseksi mitään.
Tiedän kyllä sen että ei tässä vaiheessa voi luovuttaa. Mutta tuntuu niin raskaalta ajatus siitä että olen muokannut tekstejä vaikka kuinka paljon ja tiedän että ohjaaja sanoo että niitä pitää muokata lisää. Tuntuu jo valmiiksi ihan hirveältä. Ja tiedän että on vielä niin paljon kaikkea muodollista edessä: tiivistelmän teko, gradun painatus, kypsäri, tiedekuntaneuvoston kokousten päivämäärähässäkät.... Ja mikä pahinta, mulla ei ole edes nimeä mun gradulle!
Olis ihanaa jos sais lähettää gradun vaikka nyt heti ja se menis läpi ja saisin siitä huonoimman arvosanan, ja sit tää olis ohi. Mutta ei.
Ja pelottavaa on myös se, että jos "isona minulla on valmis gradu" niin silloin kun gradu on valmis, olen "iso"; aikuinen? En enää opiskelija.. Luulisi että gradun valmiiksi saaminen ja valmistuminen on aika pieniä juttuja, mutta aika suurelta jutulta tää on alkanut tuntua.
Oon niin väsynyt tähän graduun. Ja ahdistunut tän takia. Pelkään saavani jonkulaisen hermoromahduksen...
torstai 5. huhtikuuta 2012
PLÄÄH
Vihaan tätä gradun nysväämistä.
En edes muista mitä tein viikolla 13, mutta tiedän tehneeni graduhommia.
Nyt yritän kirjoittaa loppulukua. Olen katsonut muilta mallia, että mitä loppuluvussa kuuluisi kertoa. Muiden loppuluvut ovat syvällisiä pohdintoja ja niissä on jotain järkevää sanottu. Minun loppulukuviritelmä...... Lähinnä luettelointi siitä mitä olen jo analyysiluvuissa kertonut.? ÄÄÄÄ.
Minulla meinaa mennä hermot. Olo on ollut alakuloinen, olen itkenyt, masistellut, syönyt liikaa herkkuja...
12 päivää siihen että gradut pitäis kokonaisuudessaan lähettää ohjaajalle. Paniikki, ja koko gradu tuntuu ihan paskalta ja sönkkäykseltä.. :(
Ehkä pitäis vetää kännit ja sitten hyvin luovassa tilassa kirjoitella loppuluku? Tulis hyvät pohdinnat?
--
Ja hei, mua alkaa rasittaa myös se, kannattaako mun valmistua ja jäädä työttömäks. En ole varma, olenko tehnyt tarpeeksi töitä lähimenneisyydessä saadakseni peruspäivärahaa. Työmarkkinatuen varaan minun ei kannattaisi jäädä, sillä en saisi kuin yläasteikäisen viikkorahaa vastaavan summan kuussa, koska kanssaeläjäni tulot ovat niin suuret. En pystyisi maksamaan vuokrastakaan kuin ehkä neljäsosan.. En oikeasti tiedä mitään niin idioottimaista kuin se, että kelassa katsotaan aviopari ja avopari samanlaisiksi: kelan mielestä siis kanssaeläjäni pitäisi elättää minut lähes täysin vaikka emme ole naimisissa ja meillä on omat erilliset rahat ja tulot, ja maksamme kaiken asumiseen ja elämiseen liittyvän puoliksi.
En edes muista mitä tein viikolla 13, mutta tiedän tehneeni graduhommia.
Nyt yritän kirjoittaa loppulukua. Olen katsonut muilta mallia, että mitä loppuluvussa kuuluisi kertoa. Muiden loppuluvut ovat syvällisiä pohdintoja ja niissä on jotain järkevää sanottu. Minun loppulukuviritelmä...... Lähinnä luettelointi siitä mitä olen jo analyysiluvuissa kertonut.? ÄÄÄÄ.
Minulla meinaa mennä hermot. Olo on ollut alakuloinen, olen itkenyt, masistellut, syönyt liikaa herkkuja...
12 päivää siihen että gradut pitäis kokonaisuudessaan lähettää ohjaajalle. Paniikki, ja koko gradu tuntuu ihan paskalta ja sönkkäykseltä.. :(
Ehkä pitäis vetää kännit ja sitten hyvin luovassa tilassa kirjoitella loppuluku? Tulis hyvät pohdinnat?
--
Ja hei, mua alkaa rasittaa myös se, kannattaako mun valmistua ja jäädä työttömäks. En ole varma, olenko tehnyt tarpeeksi töitä lähimenneisyydessä saadakseni peruspäivärahaa. Työmarkkinatuen varaan minun ei kannattaisi jäädä, sillä en saisi kuin yläasteikäisen viikkorahaa vastaavan summan kuussa, koska kanssaeläjäni tulot ovat niin suuret. En pystyisi maksamaan vuokrastakaan kuin ehkä neljäsosan.. En oikeasti tiedä mitään niin idioottimaista kuin se, että kelassa katsotaan aviopari ja avopari samanlaisiksi: kelan mielestä siis kanssaeläjäni pitäisi elättää minut lähes täysin vaikka emme ole naimisissa ja meillä on omat erilliset rahat ja tulot, ja maksamme kaiken asumiseen ja elämiseen liittyvän puoliksi.
torstai 29. maaliskuuta 2012
Viikko 12, ahdistusta.
Gradulle ei kuulu kauhean hyvää. Viime viikolla (vko 12) maanantaina jaksoin tehdä graduhommia, mutta seuraavat päivät.. Ei. Olin todella ahdistunut kaikkeen, niin graduun kuin muuhunkin elämään liittyen. Pyörin päivät päämäärättömästi (uudessa) asunnossa, nukuin pitkiä päiväunia, ahdistuin siitä etten ole saanut mitään aikaan gradun suhteen. Joinain päivinä päätin pitää vapaapäiviä, mutta en voinut rentoutua, koska kokoajan takaraivossa kumisi ajatus että täytyy tehdä gradua.
Olo ei ole ollut kauhean paljon parempi nyt viikolla 13. Olen pakottanut itseni tekemään hommia, mutta ahdistus on ollut läsnä. En pidä tekstin muokkauksesta, en haluaisi jättää mitään asiaa pois. Silti on pakko tehdä niin. Olen tosi väsynyt graduun. Haluaisin vaan jättää tämän tekeleen jo nyt arvosteltavaksi, mutta tiedän ettei se käy.. Koska tämä ei ole vielä valmis. Ahdistaaaa!
Yritän nyt tänään ja huomenna saada valmiiksi aineistolukujen muokkauksen, vaikka se tuntuu hirveältä. Jos saisin muokkauksen päätökseen, ensi viikolla pääsisin kirjoittamaan uutta tekstiä, nimittäin johdanto- ja loppulukuja, jotka minulta puuttuu vielä kokonaan. Niiden kirjoittamiseen olen varannut kaksi viikkoa aikaa, en tiedä onko se vähän liioittelua...
Olispa gradu jo painossa ja menossa arvosteltavaks.
maanantai 19. maaliskuuta 2012
20 kg
Viime aikoina muutto on vienyt aika paljon aikaa ja jaksamista minulta (ja gradulta..). Muuton tuoksinassa tuli kannettua myös kirjastosta haalimani kirjat uuteen kotiin... Niiden paino oli vaatimattomat 20 kiloa.
Graduohjaajan tapaamisesta on kohta viikko, en ole ehtinyt kertoa siitä vielä enempää. Tapaaminen meni kaikenkaikkiaan hyvin. Graduohjaaja antoi hyödyllistä ja rakentavaa palautetta. Nyt tiedän, miten tekstejäni pitää muokata, joten se on huomattavasti helpompaa... Sovimme graduohjaajan kanssa kuukauden päähän päivämäärän, jolloin esittelisin hänelle lähes viimeisilleen hiotun version gradusta. Tekemistä siis riittää!
Tein viime viikolla suunnitelman, jotta tavoite toteutuisi.
19.3 Lähteiden tarkistuspäivä
23.3 Aineistolukuja viimeistetly
29.3 Aineisto & menetelmät, lähtökohdat ja aineistoluvut viimesitelty
30.3 Johdannon ja loppuluvun suunnittelu
6.4 Johdantoa ja loppulukua kirjoitettu
9.4 Väliarvio: läpiluku
13.4 Johdanto ja loppuluku valmiihkoja, viimeistelyä
17.4 Viimeiset viimeistelyt tehty
18.4 Teksti lähetetty ohjaajalle
Tänään tosiaan olen perehtynyt lähdemerkintöihin ja lähteisiin. Vie muuten aika paljon aikaa! Yksi ikeakassillinen 20 kilosta on lähdössä kohti kirjastoa, sillä olen uusinut lainat jo viidesti, mikä on maksimimäärä täälläpäin. Onneksi saan viedä kirjat autolla... :)
Graduohjaajan tapaamisesta on kohta viikko, en ole ehtinyt kertoa siitä vielä enempää. Tapaaminen meni kaikenkaikkiaan hyvin. Graduohjaaja antoi hyödyllistä ja rakentavaa palautetta. Nyt tiedän, miten tekstejäni pitää muokata, joten se on huomattavasti helpompaa... Sovimme graduohjaajan kanssa kuukauden päähän päivämäärän, jolloin esittelisin hänelle lähes viimeisilleen hiotun version gradusta. Tekemistä siis riittää!
Tein viime viikolla suunnitelman, jotta tavoite toteutuisi.
19.3 Lähteiden tarkistuspäivä
23.3 Aineistolukuja viimeistetly
29.3 Aineisto & menetelmät, lähtökohdat ja aineistoluvut viimesitelty
30.3 Johdannon ja loppuluvun suunnittelu
6.4 Johdantoa ja loppulukua kirjoitettu
9.4 Väliarvio: läpiluku
13.4 Johdanto ja loppuluku valmiihkoja, viimeistelyä
17.4 Viimeiset viimeistelyt tehty
18.4 Teksti lähetetty ohjaajalle
Tänään tosiaan olen perehtynyt lähdemerkintöihin ja lähteisiin. Vie muuten aika paljon aikaa! Yksi ikeakassillinen 20 kilosta on lähdössä kohti kirjastoa, sillä olen uusinut lainat jo viidesti, mikä on maksimimäärä täälläpäin. Onneksi saan viedä kirjat autolla... :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)