Gradu alkaa olla jo tosi hyvällä mallilla. To do -listauksessa on enää viisi kohtaa, neljä niistä on ihan pikkuhommia ja yksi ihan vähän isompi. Tarkoitus on tehdä nuo viisi kohtaa vielä tänään. Huomenna viimeiset viimeistelyt ja sitten gradu lähtee painoon.
Nimikin gradulle kehittyi, ei omasta mielestäni täydellinen ja ei mitenkään hieno, mutta kunhan nyt joku nimi on. Ainakin nimi on sellainen, mille graduohjaaja antoi siunauksensa.
Kypsäri on vielä tekemättä, mutta ilmoittauduin siihen jo. Kandin kypsärissä mulla oli hieman huonot fiilikset, tuntui etten osaa vastata yhteenkään kysymykseen.. Joten ennen kypsäriin menoa pitää kai vaivautua selailemaan gradua läpi vaikka se tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta.
Omituista että tämä valmistuminen, niin gradun kuin tutkinnonkin, on jotenkin tosi öö neutraalia. Ei tunnu oikein miltään. Kandintyön valmistumista juhlittiin moneen otteeseen ja palkitsin itseäni mitä hienoimmilla palkinnoilla. Tiedän että lähetän gradun aineiston painoon huomenna tai ylihuomenna, eikä se tuo oikein mitään erityisiä fiiliksiä. Eikä tunnu siltä että tarvitsisin erityisiä palkintoja.
Graduun liittyvät paperitkin tuntuvat nyt aika vastenmielisiltä. Luulin, että järjestelisin ne hienosti kansioihin ja kävisin ne jotenkin läpi, mutta fiilis on sellainen että taidan pakata ne vaan sekalaisena läjänä pahvilaatikkoon ja viedä varastoon. Ehkä joku päivä ne menevät roskiin. Tällä hetkellä tuntuu että haluaisin tehdä sen mitä pojat yläasteella kesäloman alkaessa tekivät - polttivat koulukirjat... :D Gradupaperit isoksi kokoksi, aah. :D
Tiedän että gradu on kohta valmis. Samalla opiskelu on kohta ohi. Tulevaisuus on aika avoin. Töitä on saatava, pari työhakemusta olen jo lähetellyt.. Saa nähdä mitä niistä koituu. Tai sitten lähden uudestaan opiskelemaan? En kyllä yhtään tiedä mitä. Jos lähden vielä opiskelemaan niin sen täytyy olla jotain minkä avulla saa töitä 100% varmasti.. Ja sellaisia opiskelualoja nyt on aika rajattu määrä. jos ollenkaan.
Oikeastaan on vähän sellainen olo, että koko gradun tekeminen ja siihen liittyvät ahdistukset ja muut vaiheet ovat tavallaan tosi pitkää, pahaa unta. Onneksi se on ollut totta ja kohta mulla on kädessä painettu ja kansitettu gradu. Huh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti