Tajusin nimittäin, että kun on oikein epämotivoitunut olo, ei kannata jäädä kotiin työskentelemään. Kotona olisin voinut kiukutella kanssaeläjälle, alkaa siivoamaan, katsomaan leffaa... Kirjaston lukusalissa en voi kiukutella (tai voin, mutta sitä ehkä paheksuttaisi), en voi siivota ja kun en ottanut konettakaan mukaan, en voinut tehdä muuta kuin tahkota artikkeleja läpi. Ei huolta netissä houkuttelevasta facebookista, blogeista, uutissivustoista... Kirjastossa on myös muita ahkeroivia, jotka tavallaan saavat aikaan tekemisen fiiliksen.
Kirjastolla olen kuitenkin melko harvoin. Suurimmaksi osaksi teen hommia kotona, sillä kotona on kaikki materiaali saavutettavissa ja taukojen aikana voi tehdä kaikkea hyödyllistä (pyykätä, tehdä ruokaa, järjestellä, ilahduttaa kanssaeläjää). Kotona työskennellessä pitää kuitenkin olla hyvä fiilis ja motivoitunut olo, muuten voi hairahtua huonoille teille.
Kotimme on melko pikkuruinen, joten minun työskentelypisteekseni on vakiintunut keittiönpöytä. Keittiönpöydän ääressä työskentely yleensä sujuu hyvin, mitä nyt niskoja silloin tällöin kolottaa.. Joskus mukavuudenhalussani kuitenkin kääriydyn vilttiin ja sohvalle naputtelemaan konetta. Sohvalla köllöttely vaatii erityisen motivoituneen tilan, sillä sohvalta on helppo napsauttaa leffa pyörimään.. Vielä motivoituneempaa oloa vaatii sängyllä työskentely. Kuitenkin sekin onnistuu joskus. :)
 |
| Tällanen kelpais kyllä kans... Joulupukkii.... :) |
Lempipaikka on kuitenkin nyt ollut se juna. Graduohjaajan kanssa keskustelimme siitä, miten kätevä paikka juna on työskentelylle. Siksi matkustankin päiväjunissa, enkä inhottavissa yöjunissa. :) Matka tuntuu jopa loppuvan kesken, kun uppoutuu töihinsä.
Tämä blogin kirjoittelukin on nyt yksi taukoaktiviteetti, eli takaisin hommiin nyt!
(kuvat on lainattu weheartit.comista)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti