25 minuuttia

Eräänä hyvin hyvin raskaana torstai-iltana, kun tajusin etten ole saanut mitään aikaiseksi koko päivänä, siis laitoin googleen vain hakusanan gradu. Tuloksissa oli ihania vinkkejä, joista yhdestä itselleni uudesta tekniikasta innostuin kovasti.

Tekniikan löysin Gradutakuun sivuilta, ja perjantaina jo pääsin testaamaan! Eli menin kirjastoon, kaivoin kaikki välineet esille ja laitoin kellon laskemaan 25 minuuttia. Kun 25 minuuttia oli kulunut esseen parissa keskeytyksettä, pidin 5 minuutin tauon. Tauon jälkeen taas uusi 25 minuuttia työskentelyä ja sitten tauko 5 minuuttia. Noita 25 minuuttisia kutsutaan tomaateiksi, ja tomaatteja sitten kerätään. Jostain syystä omassa päässäni tomaatit vaihtuivat omenoiksi (olen tomaateille allerginen, oliskohan siks?), mutta sillä ei kai ole merkitystä.

Miten tuo 25 minuutin hommeli sitten toimi? Omalla kohdallani todella hyvin. Ennakkoluuloisena ajattelin 25 minuutin olevan liian lyhyt aika, mutta itseasiassa koin sen juuri sopivaksi, eikä jäänyt aikaa itsekriittisyydelle tai masentumiselle. Viiden minuutin taukoa en kellottanut, joten se saattoi olla välillä 10 minuuttiakin, mutta mielestäni asialla ei ole niin suurta merkitystä. Neljännen tomaattiomenan jälkeen pidin hieman pidemmän tauon.  Sain aikaiseksi 6 tomaattia omenaa! Ja käytännössä tuo tarkoitti 3 sivua esseetä, lähdeviittausten tarkastamista ja gradukansion läpikäyntiä.

Omenoiden keräys on sinänsä mukavaa, koska työn alla oleva tehtävä voi jäädä kesken juuri kun kello näyttää 25 minuuttia täyteen. 5 minuutin taukoa ei tee mieli pidentää, kun haluaa jo päästä takaisin hommiin. Lisäksi minuun tepsii hyvin heppoisetkin palkitsemisjärjestelmät, käyn lenkilläkin sen vuoksi että sitten saan laittaa kauniin tarran kalenteriin. Nyt saan piirtää sen tomaatin omenan pöllövihkoon, ja sekös vasta riemukasta on.. ;D Kai omenan kuvista tulee parempi mieli, kun näkee että on saanut aikaiseksi jotain.


- Tinna

Ps. Tomaatti ja omena näyttää melkein samalta, eiks je..? :D