lauantai 17. joulukuuta 2011

Kun kirjapinot tahtovat takaisin kotihyllyynsä

Gradun tekoon liittyvään kirjahamstraamiseen liittyy yksi väistämättä ikävä puoli. Ei, se ei ole ne kirjapinot, joista aiemmin olen kirjoittanut, niihin tarkka sisustussilmäni on jo tottunut ja ne voi aina teljetä kaappiin piiloon. Se on nimittäin kirjaston surkean vähät lainan uusintamahdollisuudet.. ;) Ja lopulta se, että kirjat on PAKKO palauttaa.

Niin, jotkut lainaamistani kirjoista on olleet hallussani jo heinäkuusta asti. Olen päässyt hakkaamaan "Omat lainat"-sivulla jo viidesti "uusi laina"-nappia. Mutta sekään ei riitä minulle, tietysti haluaisin pitää rakkaiksi muodostuneita kirjoja itselläni ikuisesti (tai ainakin siihen asti kun gradu on valmis ;)). Kun "Omat lainat"-sivu ilmoitti räikeän punaisella fontilla "Maksimimäärä uusintoja", oli minun luovutettava ja tehtävä suunnitelma kirjojen palauttamiseksi.

Ensin oli tarkistettava, mihin noita pakkopalautettavia kirjoja tarvitsen. Esseesuunnitelmista sen huomaa helposti, koska olen tehnyt omat koodit kirjoille (joo alkaa kuulostaa jo friikiltä, myönnän!). Tarkastuksen jälkeen aloin kirjoitella kirjoista tärkeimmät asiat ylös, jotta työt sujuisivat ilman noita kirjoja.

Toki kun on liikkeellä kirjapinon kanssa, piti myös suunnitella, miten ne painavat kirjat saa raahattua takaisin kirjastoon. Suunnittelin kaksi eri reissua. Kahdella reissulla sain palautettua kaikki muut paitsi yhden, jonka olin lainannut eri kaupungin kirjastosta.

Ei kun autoon ja palauttamaan lähikaupungin kirjastoon yhtä kirjaa. Juu luonto tykkää varmasti ja myös kanssaeläjän lompakko bensatankkauksien muodossa.. :)

Tällä hetkellä tuntuu, että pitäisi taas lähteä piakkoin hamstraamaan lisää kirjoja. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti